Nézzük, az egész világ legiskolázottabb, legcivilizáltabb, legélhetőbb országát megteremtő népe hogyan viszonyul a fekete pestishez, jelen esetben a túlnyomó többségében szomáliai illetőségű mozlimnigger „menekültekhez”, akiket a finnek sokszor nemes egyszerűséggel csak „szompánzoknak” (a „szomáliai” és a „csimpánz” összetétele) neveznek. Ahogy látni fogjuk, ugyanúgy, mint például mi a cigányokhoz.
Az ITT található eredetijű (Google angol „fordítás”) cikkből kiderül, hogy az egyik, Helsinkit is magában foglaló finnországi megye (Uusimaa) finn lakosságának durván harmada nem kér az iskolában a niggerekből, és mindenképp korlátozni szeretné azok iskolabeli számarányát.
Ennyit a niggerek finnországi beilleszkedéséről. Az ugyanúgy nem sikerült, ahogy (szemben a FideszTV hazug állításával) a cigányoké ott (vagy akár itt).
Függelék: az eredeti cikk:
Az ITT található eredetijű (Google angol „fordítás”) cikkből kiderül, hogy az egyik, Helsinkit is magában foglaló finnországi megye (Uusimaa) finn lakosságának durván harmada nem kér az iskolában a niggerekből, és mindenképp korlátozni szeretné azok iskolabeli számarányát.
Ennyit a niggerek finnországi beilleszkedéséről. Az ugyanúgy nem sikerült, ahogy (szemben a FideszTV hazug állításával) a cigányoké ott (vagy akár itt).
Függelék: az eredeti cikk:
Joka kolmas uusmaalainen kannattaa kouluihin maahanmuuttajille kiintiöitä
Joka kolmas uusmaalainen rajoittaisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää kouluissa.
HS:n Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan rajoituksia asettaisivat hanakimmin perussuomalaisten kannattajat. Heistä miltei joka toinen puuttuisi koulukohtaisiin oppilasmääriin. Helsinkiläisistä keskustapuolueen kannattajista yli 40 prosenttia on samoilla linjoilla. Kuitenkaan enemmistö seudun asukkaista ei asettaisi etnisiä kiintiöitä kouluihin.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin on yleistynyt etenkin Espoossa ja Helsingissä.
Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yli puolet oppilaista. Toisissa oppilaina ei ole lainkaan maahanmuuttajia.
"Suomen oppiminen ja kotoutuminen on vaikeampaa, kun enemmistö puhuu muuta kieltä kuin suomea", toteaa rehtori Leila Lindqvist Helsingin Malmilla sijaitsevasta Soinisen koulusta. Siellä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 57 prosenttia.
Opetushallitus patistaa kuntia tarttumaan Euroopan suurkaupungeista tuttuun ongelmaan.
"Koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa", muistuttaa opetusneuvos Leena Nissilä.
Joka kolmas uusmaalainen rajoittaisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää kouluissa.
HS:n Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan rajoituksia asettaisivat hanakimmin perussuomalaisten kannattajat. Heistä miltei joka toinen puuttuisi koulukohtaisiin oppilasmääriin. Helsinkiläisistä keskustapuolueen kannattajista yli 40 prosenttia on samoilla linjoilla. Kuitenkaan enemmistö seudun asukkaista ei asettaisi etnisiä kiintiöitä kouluihin.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin on yleistynyt etenkin Espoossa ja Helsingissä.
Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yli puolet oppilaista. Toisissa oppilaina ei ole lainkaan maahanmuuttajia.
"Suomen oppiminen ja kotoutuminen on vaikeampaa, kun enemmistö puhuu muuta kieltä kuin suomea", toteaa rehtori Leila Lindqvist Helsingin Malmilla sijaitsevasta Soinisen koulusta. Siellä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 57 prosenttia.
Opetushallitus patistaa kuntia tarttumaan Euroopan suurkaupungeista tuttuun ongelmaan.
"Koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa", muistuttaa opetusneuvos Leena Nissilä.
