Finnországban kutatást végeztek, hogy a munkaadók hány százaléka alkalmazna cigány munkavállalót, és hogy mekkora a drappok elutasítottsága.
Az ITT található (valamint alább bemásolt) erdetijű anyagból kiderül, hogy az országban a cigányok 15%-ának van csak általánosnál magasabb végzettsége. (“Tutkimukseen osallistuneista ammatillista koulutusta oli vain 15 prosentilla.”)
Nos, ezek kijózanító számok. Abban a Finnországban, amely az egész világ legiskolázottabb, legversenyképesebb, a PISA-felméréseket render megnyerő állama, a cigányok 15 százalékos aránnyal “büszkélkedhetnek”. Biztosan a buta, kontraszelektált tanárok miatt, ahogy a fajvédők szerint nálunk. Hát persze. Az ugyanezektől tanuló fehér többségnek, érdekes módon, nincsenek ilyen gondjai. Hát nem különös? Tényleg a tanárok hibája lenne nálunk, hogy szegíny romákok nem tanulnak?
A példa, mint már annyiszor rámutattunk, megint csak azt bizonyítja, hogy a cigányokat egyszerűen nem lehet felemelni. Finnországban személyenként több ezer eurónyi támogatást tömnek minden egyes kokeróba. Az eredmény: siralmas. A drappok nagy többsége analfabéta (még egyszer: egy olyan országban, amelynek az egész világon a legjobb közoktatása van!) és, ahogy ez a cikkből kiderül, komolyabb végzettsége csak egy kis részükek van. Egy olyan országban, ahol gyakorlatilag minden fehér diplomás…
Kapcsolódó: Hivatalos(!!) statisztika: a cigányok 80%-a nem fejezi be az általánost
Az eredeti cikk:
Heikko koulutus pitää romanit kotona
Julkaistu 11.09.2008 12:01 (päivitetty 18:37)
Työnantajien halukkuus palkata romaneja yllätti tutkijat myönteisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa tutkimuksessa yli puolet vastanneista työnantajista oli valmis palkkaamaan avoimeen tehtävään siihen pätevän romanin.
Varsinkin Etelä-Suomen rakennus- ja teollisuusalan yritykset suhtautuivat myönteisesti romanien työllistämiseen. Kaupan alalla sekä Länsi- ja Pohjois-Suomessa asenteet olivat kielteisempiä.
- Kyllä se yllätti myönteisesti, kun on puhuttu niin paljon, että romanit kohtaavat kielteisiä asenteita. Siihen nähden tulos on positiivinen, sanoo tutkija Hannele Syrjä.
- Tosin huomiota täytyy kiinnittää myös siihen viidennekseen, joka suhtautuu asiaan kielteisesti.
Myös Romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Väinö Lindberg yllättyi myönteisesti kuullessaan, että niinkin moni yritys suhtautuu myönteisesti romanien työllistämiseen. Romanit itse kokevat juuri kielteiset asenteet työllistymisensä suurimmaksi esteeksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä suurempi yritys oli kyseessä, sitä myönteisemmin siellä suhtauduttiin romanien palkkaamiseen.
Asenteet olivat suopeampia myös silloin, kun yrityksessä oli kokemusta romanien työskentelystä, joskin joukkoon mahtui myös kielteisiä kokemuksia.
Maantieteellisiä eroja työnantajien asenteissa tutkijat eivät selittäisi niinkään alueella sinänsä vaan siellä vallitsevalla työmarkkinatilanteella.
Koulutus suurin heikkous
Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmat esteet romanien työllistymiselle ovat puutteellinen koulutus ja työkokemus.
Suurella osalla työttöminä työnhakijoina olevista romaneista on takanaan vain peruskoulu. Tutkimukseen osallistuneista ammatillista koulutusta oli vain 15 prosentilla.
Hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen on nuorilla romaneilla vähäistä ja opintojen keskeyttäminen tavallista. Koulutus sinänsä nähdään tärkeänä, mutta romaneilta puuttuu tietoa ammateista ja niihin vaadittavasta koulutuksesta.
Tutkijan mukaan ilmiö selittyy osaksi romanikulttuurilla, jossa nuoruusikä on lyhyt ja naimisiinmeno koittaa pian. Innostus koulutukseen saattaakin syttyä myöhemmällä iällä.
Romanit itse pitivät työllistymistä kuitenkin tärkeänä oman tulevaisuutensa kannalta. Tutkimukseen osallistuneista seitsemän kymmenestä oli tätä mieltä.
Työttömyysluvut eivät tiedossa
Romaniväestön työttömyydestä ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa, koska etnistä alkuperää ei rekisteröidä tietokantoihin. Tämä vaikeuttaa myös tukitoimien kohdistamista niitä eniten tarvitseville.
Joidenkin arvioiden mukaan työikäisistä romaneista noin joka viides olisi työtön.
Erityistä huomiota kaipaavat varsinkin nuoret romanimiehet; naiset sen sijaan hakeutuvat suuremmin joukoin työmarkkinoille.
Romaniasiain neuvottelukunta panostaisi romanien työllistymiseen jo perusopetuksessa, josta ammatilliseen koulutukseen lähdetään. Myös työvoimatoimistojen romaniyhdyshenkilöistä on saatu hyviä kokemuksia.
(MTV3-STT)
Joka toinen yritys työllistäisi romanin
- Tutkimukseen osallistuneista työnantajista 57 prosenttia olisi valmis työllistämään romanin, joka olisi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä.
- Kielteisesti työllistämiseen suhtautui 12 prosenttia.
- Työharjoitteluun romanin ottaisi 35 prosenttia vastaajista, ja 40 prosenttia harkitsisi harjoittelupaikan tarjoamista. Noin joka viides työnantaja ilmoitti, ettei olisi halukas ottamaan romania työharjoitteluun.
- Samoin noin viidennes arveli, että romanin palkkaaminen vaikuttaisi kielteisesti työyhteisöön tai yrityksen imagoon.
- Työ- ja elinkeinoministeriön teettämään tutkimukseen vastasi 300 pk-yritystä eri puolilta maata.
Az ITT található (valamint alább bemásolt) erdetijű anyagból kiderül, hogy az országban a cigányok 15%-ának van csak általánosnál magasabb végzettsége. (“Tutkimukseen osallistuneista ammatillista koulutusta oli vain 15 prosentilla.”)
Nos, ezek kijózanító számok. Abban a Finnországban, amely az egész világ legiskolázottabb, legversenyképesebb, a PISA-felméréseket render megnyerő állama, a cigányok 15 százalékos aránnyal “büszkélkedhetnek”. Biztosan a buta, kontraszelektált tanárok miatt, ahogy a fajvédők szerint nálunk. Hát persze. Az ugyanezektől tanuló fehér többségnek, érdekes módon, nincsenek ilyen gondjai. Hát nem különös? Tényleg a tanárok hibája lenne nálunk, hogy szegíny romákok nem tanulnak?
A példa, mint már annyiszor rámutattunk, megint csak azt bizonyítja, hogy a cigányokat egyszerűen nem lehet felemelni. Finnországban személyenként több ezer eurónyi támogatást tömnek minden egyes kokeróba. Az eredmény: siralmas. A drappok nagy többsége analfabéta (még egyszer: egy olyan országban, amelynek az egész világon a legjobb közoktatása van!) és, ahogy ez a cikkből kiderül, komolyabb végzettsége csak egy kis részükek van. Egy olyan országban, ahol gyakorlatilag minden fehér diplomás…
 Cigány munkában. Biztosan "óriási" a munkahatékonysága az ilyen ujbeggyel(!) “gépelő”, hosszúkörmű, agyonbizsuzott drappnak... |
Kapcsolódó: Hivatalos(!!) statisztika: a cigányok 80%-a nem fejezi be az általánost
Az eredeti cikk:
Heikko koulutus pitää romanit kotona
Julkaistu 11.09.2008 12:01 (päivitetty 18:37)
Työnantajien halukkuus palkata romaneja yllätti tutkijat myönteisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa tutkimuksessa yli puolet vastanneista työnantajista oli valmis palkkaamaan avoimeen tehtävään siihen pätevän romanin.
Varsinkin Etelä-Suomen rakennus- ja teollisuusalan yritykset suhtautuivat myönteisesti romanien työllistämiseen. Kaupan alalla sekä Länsi- ja Pohjois-Suomessa asenteet olivat kielteisempiä.
- Kyllä se yllätti myönteisesti, kun on puhuttu niin paljon, että romanit kohtaavat kielteisiä asenteita. Siihen nähden tulos on positiivinen, sanoo tutkija Hannele Syrjä.
- Tosin huomiota täytyy kiinnittää myös siihen viidennekseen, joka suhtautuu asiaan kielteisesti.
Myös Romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Väinö Lindberg yllättyi myönteisesti kuullessaan, että niinkin moni yritys suhtautuu myönteisesti romanien työllistämiseen. Romanit itse kokevat juuri kielteiset asenteet työllistymisensä suurimmaksi esteeksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä suurempi yritys oli kyseessä, sitä myönteisemmin siellä suhtauduttiin romanien palkkaamiseen.
Asenteet olivat suopeampia myös silloin, kun yrityksessä oli kokemusta romanien työskentelystä, joskin joukkoon mahtui myös kielteisiä kokemuksia.
Maantieteellisiä eroja työnantajien asenteissa tutkijat eivät selittäisi niinkään alueella sinänsä vaan siellä vallitsevalla työmarkkinatilanteella.
Koulutus suurin heikkous
Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmat esteet romanien työllistymiselle ovat puutteellinen koulutus ja työkokemus.
Suurella osalla työttöminä työnhakijoina olevista romaneista on takanaan vain peruskoulu. Tutkimukseen osallistuneista ammatillista koulutusta oli vain 15 prosentilla.
Hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen on nuorilla romaneilla vähäistä ja opintojen keskeyttäminen tavallista. Koulutus sinänsä nähdään tärkeänä, mutta romaneilta puuttuu tietoa ammateista ja niihin vaadittavasta koulutuksesta.
Tutkijan mukaan ilmiö selittyy osaksi romanikulttuurilla, jossa nuoruusikä on lyhyt ja naimisiinmeno koittaa pian. Innostus koulutukseen saattaakin syttyä myöhemmällä iällä.
Romanit itse pitivät työllistymistä kuitenkin tärkeänä oman tulevaisuutensa kannalta. Tutkimukseen osallistuneista seitsemän kymmenestä oli tätä mieltä.
Työttömyysluvut eivät tiedossa
Romaniväestön työttömyydestä ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa, koska etnistä alkuperää ei rekisteröidä tietokantoihin. Tämä vaikeuttaa myös tukitoimien kohdistamista niitä eniten tarvitseville.
Joidenkin arvioiden mukaan työikäisistä romaneista noin joka viides olisi työtön.
Erityistä huomiota kaipaavat varsinkin nuoret romanimiehet; naiset sen sijaan hakeutuvat suuremmin joukoin työmarkkinoille.
Romaniasiain neuvottelukunta panostaisi romanien työllistymiseen jo perusopetuksessa, josta ammatilliseen koulutukseen lähdetään. Myös työvoimatoimistojen romaniyhdyshenkilöistä on saatu hyviä kokemuksia.
(MTV3-STT)
Joka toinen yritys työllistäisi romanin
- Tutkimukseen osallistuneista työnantajista 57 prosenttia olisi valmis työllistämään romanin, joka olisi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä.
- Kielteisesti työllistämiseen suhtautui 12 prosenttia.
- Työharjoitteluun romanin ottaisi 35 prosenttia vastaajista, ja 40 prosenttia harkitsisi harjoittelupaikan tarjoamista. Noin joka viides työnantaja ilmoitti, ettei olisi halukas ottamaan romania työharjoitteluun.
- Samoin noin viidennes arveli, että romanin palkkaaminen vaikuttaisi kielteisesti työyhteisöön tai yrityksen imagoon.
- Työ- ja elinkeinoministeriön teettämään tutkimukseen vastasi 300 pk-yritystä eri puolilta maata.
